Etelä-Savon TE-toimisto tiedottaa: Opettajaksi kannattaa opiskella

Opetusala on hyvin vetovoimainen ammattiala. Pätevistä opettajista on yhtä kova kysyntä kuten on terveys- ja hoitoalan ammattilaisista. TE-toimiston omaehtoisen opiskelun palvelulla korkeakoulututkinnon suorittaneet, mutta epäpätevinä työskentelevät opettajat voivat pätevöityä aine- ja erityisopettajiksi, opinto-ohjaajiksi ja ammatillisiksi opettajiksi.

Etelä-Savossa työskentelee noin 2 600 varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiantuntijaa

Vuonna 2019 Etelä-Savossa työskenteli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan yhteensä noin 2 600 opettajaa ja muuta opetusalan erityisasiantuntijaa, kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Suurin ryhmä on peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat, joita on yhteensä yli 900. Yliopisto- ja korkeakoulunopettajia on noin 200 ja ammatillisen koulutuksen opettajia noin 300. Lukion ja peruskoulun yläasteen opettajia on noin 500.

Muihin opetusalan erityisasiantuntijoihin kuuluvat mm. erityisopettajat, kieltenopettajat, taideaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat. Tähän ryhmään kuuluu noin 650 henkilöä.
Viime vuosina eniten on parantunut peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajien, lastentarhanopettajien työllisyys. Työnvälitystilasto osoittaa, että heidän työttömyysasteensa, 2 % elokuussa 2022, on jopa alempi kuin lähihoitajilla, korostaa Toijonen.

Myös opetusalalle ovat tyypillisiä määräaikaiset työsuhteet

Opetusalalle on tyypillistä, että työsuhteita päättyy keväisin. Työttömien määrä kesä-heinäkuussa 2022 oli Etelä-Savossa lähes kaksinkertainen elokuun loppuun verrattuna.

Koulutuksen toimialalta väheni vuosina 2015–2020 Etelä-Savossa yhteensä noin 400 työpaikkaa. Näistä opettajien paikkoja oli lähes 300. Eniten vähenivät muiden opetusalan erityisasiantuntijoiden työpaikat. Sen sijaan lastentarhanopettajien työpaikkojen määrä lisääntyi hiukan.

Juvan kunta on vetovoimainen rekrytoija

Juvan kunnassa on onnistuttu rekrytoimaan opettajia vakituisiin ja määräaikaisiin virkasuhteisiin pääsääntöisesti hyvin. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen näkyy vaikeutena saada kelpoisia hakijoita sekä määräaikaisiin että vakituisiin virkoihin. Suurimmat tarpeet ovat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajissa sekä tietyissä taito- ja taideaineissa. Erityisopetuksen järjestämiseen, jopa vakituisiin virkoihin, on ollut haasteellista saada kelpoisia hakijoita, kertoo sivistysjohtaja Velimatti Salmi Juvan kunnasta.

Opettajina työskentelee sekä kelpoisia että ei-kelpoisia opettajia

Opetustehtävissä työskentelee sekä kelpoisia että ei-kelpoisia opettajia. Opettajan kelpoisuusehdot ovat valtakunnallisia. Kelpoisuusehdot täyttävä voidaan palkata vakinaiseen virkaan. Usein kysytään millä osaamisella voi toimia opettajan sijaisena. Juvan kunnalla on Kuntarekryssä mahdollisuus ilmoittautua sijaiseksi. Myös koulujen rehtoreihin voi ottaa suoraan yhteyttä. Luokanopettajan sijaisen osalta monipuolinen osaaminen (esim. taito- ja taideaineet) katsotaan eduksi, jos vaikka vastavalmistuneena ylioppilaana pohtii opettajan sijaisuuksiin hakeutumista ammatinvalintaansa pohtiessaan.

Isoille paikkakunnilla löytyy opettajia, syrjäisiin kouluihin rekrytointi on vaikeampaa.

Isojen paikkakuntien avoimet opettajan työpaikat saamme kohtuullisesti täytettyä. Syrjäisiin kouluihin ei saa helposti edes epäpäteviä opettajia sijaisuuksiin. Hankaluuksia tuottavat esim. kulkemisvaikeudet, kun työnhakijoilla ei välttämättä ole omaa autoa ja kouluihin ei ole opettajien työaikoihin sopivia julkisia kulkuyhteyksiä, kertovat asiantuntijat Heidi Piskonen ja Teija Sironen Etelä-Savon TE-toimistosta.

Määräaikaiset virkasuhteet näkyvät TE-toimistossa asiakasmäärien kausivaihteluna

Piskosen mukaan moni päteväkin opettaja esim. peruskouluissa työskentelee lyhyillä sopimuksilla esim. kolme päivää viikossa tai muutamia päiviä kuukaudessa. TE-toimiston tilastoissa he näkyvät työttöminä työttömyysturvalainsäädännön mukaan, vaikka ovatkin silloin tällöin töissä. Myös opinto-, vuorottelu- ja vanhempainvapaan pidempiä sijaisuuksia on. Hakijoista monella ei ole kesäksi virkasopimusta voimassa, mutta monella on uusi sopimus jo elokuulle valmiina. Tuolloin he ovat TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina. Myös kansalaisopiston opettajilla on usein määräaikainen, osa-aikainen sopimus. Työttömänä he ovat joulun ja kesän ajan.

Pätevien opettajien määräaikaisuuksien yhtenä lisäsyynä on myös se, että henkilöltä puuttuu tarvittava suuntautumispätevyys esim. luokanopettaja, jolla ei ole kotitalousopettajan pätevyyttä, työllistyy ko. paikkaan epäpätevänä, korostaa Sironen.

Työllistymismahdollisuuksiaan voi parantaa laajentamalla työnhakualuettaan, vinkkaa asiantuntija Laura Kekkonen Etelä-Savon TE-toimistosta. Etelä-Savossa on kouluja paljon. Pelkästään lähikouluun töihin hakeminen voi hidastaa työllistymistä merkittävästikin. Lisäksi kannattaa hankkia pätevyyksiä, korostaa Kekkonen.

Pätevöitymiskoulutuksia voi suorittaa omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella

Opetus- ja kasvatusalan on alana hyvin vetovoimainen. Monet epäpätevinä opettajina ja kasvattajina työskentelevät opiskelevat oman työnsä ohella hankkiakseen pätevyyksiä. TE-palvelujen palveluista omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on suosittua tähän tarkoitukseen.

Asiakkaillamme on todella hyviä opiskelusuunnitelmia, kun keskustelemme yhdessä omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella, kertoo psykologi Malla Laamanen Etelä-Savon TE-toimistosta. Kasvatus- ja opetustöissä toimineista osa täydentää korkeakoulututkintoa erityisopettajan opinnoilla, osa aineenopettajista pätevöityy toisen tai kolmannen aineen opettajaksi. Ammatillisten aiheiden opettajaksi pätevöityvät korkeakoulututkinnon suorittaneet hakeutuvat ammatillisen opettajankorkeakoulun opintoihin, luettelee Laamanen. Kun asiakkaalla on jo suoritettuna korkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot kestävät yhden lukuvuoden. Kekkosen mukaan opintojen on usein mahdollista suorittaa puhtaasti verkko/etäopintoina. Tällöin asiakkaiden ei tarvitse edes muuttaa tai pendelöidä päivittäin opiskelupaikkakunnan ja oman kodin väliä.

On kyllä havaittavissa, että kynnys aloittaa opinnot omaehtoisina opintoina ja tai opintovapaalla nousee, opintoja harkitsevan perhetilanteen mukaan. Kun sinulla on perhettä ja vaikka asuntolainat maksettavana, töistä vapaan ottamista ja opiskelua pohtii pitempään, toteaa Laamanen. Nuoremmat työskentelevät opetus- ja kasvatusalalla tilapäisesti ja hakeutuvat muutaman vuoden jälkeen alan opintoihin suorittamaan tutkintoja. Kun suorittaa työttömänä opettajan pedagogiset perusopinnot vaikka avoimessa yliopistossa korkeakoulututkintonsa päälle, hoituu työttömyysturvan työvoimapoliittisten saantiedellytysten selvittäminen selvityspyynnöllä ilman, että hakeutuu opiskelemaan omaehtoisesti työttömyysetuudella. Moni tekee opintojen harjoittelujaksot Etelä-Savossa ja saa näin jalan jo koulun oven väliin tulevia töitä ajatellen, vinkkaa Kekkonen.

Kesken jääneet opettajan tai varhaiskasvattajan korkeakouluopinnot voi viimeistellä omaehtoisilla opinnoilla työttömyysetuudella

Jos opettajan tai varhaiskasvattajan korkeakoulututkinto on jäänyt kesken ja henkilö on työtön, TE-palveluilla ei ole lain mukaan mahdollista järjestää työvoimakoulutusta, jossa tutkinnon voisi suorittaa loppuun. Joitakin erillislainsäädäntöjä on määräaikaisina ollut, mutta tällä hetkellä ei ole voimassa lakia, jolla esim. varhaiskasvattajan korkeakoulututkinnon voisi työvoimakoulutuksena suorittaa loppuun, kertoo asiantuntija Sari Paakkunainen Etelä-Savon TE-toimistosta. Sen sijaan omaehtoisina opintoina työttömyysetuudella voi jatkaa kesken jääneitä tutkintoon johtavia korkeakouluopintoja. Riippuu suoritettavien opintojen määrästä, ehtiikö tutkintoa saada tukiaikana kokonaan valmiiksi, täydentää Paakkunainen. Opinnoista kannattaa keskustella TE-palvelujen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi soitto valtakunnalliseen Koulutusneuvonnan puhelinpalveluun on oiva keino selkiyttää opiskelusuunnitelmia, vinkkaa Paakkunainen.

Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella pähkinänkuoressa

Hakeutuminen omaehtoisiin opiskeluihin alkaa aina keskustelulla ja koulutustarpeen arvioinnilla TE-palvelujen asiantuntijan kanssa. Tarvittaessa asiakas ohjataan uraohjaukseen psykologeille ja tai koulutusneuvontaan selkeyttämään omia suunnitelmia. Koulutustarvetta voidaan arvioida ennen päätöstä omaehtoisen opiskelun aloittamista myös TE-toimiston asiantuntijaryhmässä.

Hakija on

• 25 vuotta koulutuksen alkaessa (jos jatkaa keskenjääneitä/työssä ollessa aloitettuja opintoja, jatkamispäivänä oltava 25-vuotias).
• työnhakijana TE-toimistossa koulutuksen alkamis-/jatkamispäivänä.
• oikeutettu työttömyysturvaan.

Hakijalla on TE-toimiston toteama koulutustarve.

Opinnot ovat

• päätoimisia, laajuudeltaan 3 ov tai 5 op tai 4,5 osp/kk tai 25h/vko.
• opiskelutavalla ei ole merkitystä.
• muita kuin yliopiston jatkotutkintoja
• jääneet aikaisemmin kesken vähintään vuosi sitten. Paitsi, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana tai työvoimakoulutuksena.

Tukiaika ja tuen määrä, opintojen seuranta

• tukea voidaan myöntää yhtä opintokokonaisuutta kohti sen verran kuin opiskelun laajuus antaa myöden maksimissaan kuitenkin 24 kk (perusopetuksessa 48 kk).
• jos opinnot jatkuvat tukiajan päättymisen jälkeen, opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysturvaan, vaan hänet katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi.
• tuki on sen työttömyysturvan suuruinen, mihin hakijalla on muutenkin oikeus. Tuen ja mahdollisen korotusosan maksaa KELA tai työttömyyskassa. Kulukorvausta ei ole. Kulukorvausta maksetaan ainoastaan kotoutujille.
• Tukiaikana opiskelijan työnhaun oltava voimassa, mutta työtä ei tarvitse ottaa vastaan.
• opintojen etenemistä seurataan asiakkuuden aikana

Linkit:

• Ohjeita kouluttautumisesta henkilöasiakkaille (tyomarkkinatori.fi)
• Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (tyomarkkinatori.fi)
• Koulutusneuvonta, TE-palvelujen valtakunnallinen puhelinpalvelu (tyomarkkinatori.fi)

Lisätietoja antavat:

• Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 0295 024 165
• Velimatti Salmi, sivistysjohtaja, Juvan kunta, puh. 0400 136170
• Teija Sironen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh.0295 044 106
• Heidi Piskonen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 016
• Laura Kekkonen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 079
• Sari Paakkunainen, asiantuntija, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 095, 31.10. asti
• Malla Laamanen, psykologi, Etelä-Savon TE-toimisto, puh. 0295 044 073