Gottlund-runokilpailu
Vuosittaisen kilpailun tavoitteena on nauttia oman kielemme käytöstä, ilosta ja voimasta. Teemat on haettu väljästi Carl Axel Gottlundin elämästä. Gottlund-viikkoa on vietetty kesästä 2014 lähtien ja sen kulmakiveksi on muotoutunut Gottlund-runokilpailu.
Kilpailua järjestää vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Lisätietoja kilpailusta voit lukea Juvan kulttuurisivuilta
Gottlund-runokilpailu järjestetään vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema on ”raja” ja kilpailuaika 19.2.-30.4.2024. Voittaja julkistetaan 5.7. Partalan kartanossa Juvalla.
Ennen voittajien julkistusta klo 12.30 alkaen Partalassa järjestetään päätuomari Veera Miljan ohjaama runokurssi.
Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimii runoilija Veera Milja. Hän on kirjoittanut ja esittänyt lavarunoja, opettanut työpajoja ja kursseja sekä ollut tuottamassa monia kirjallisuus- ja taidetapahtumia. Veera Milja sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2022. Päätuomari valitsee voittajakolmikon esiraadin seuloman 10-15 finalistirunon joukosta.
Kilpailun tarkoitus on muistaa 1800-luvulla vaikuttanutta kansanperinteen kerääjää ja monitoimimiestä C.A. Gottlundia. Vuosittain vaihtuvat teemat ovat liittyneet jollakin tavalla hänen elämäänsä.
Raja-teemalla halutaan huomioida sekä viime elokuussa vietettyä Ruotsin ja Novgorodin välille solmitun Pähkinäsaaren rauhan 700-vuotispäivää että kannustaa runokilpailun osanottajia pohtimaan raja-teemaa nykyisessä maailmantilanteessa. Gottlundin ollessa teini-ikäinen Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta Venäjän suuriruhtinaskunnaksi. Kanssakäyminen uuden rajan yli kuitenkin jatkui, ja hän pystyi lähtemään Ruotsiin Uppsalan yliopistoon opiskelemaan.
Kirjoittajia haastetaan myös pohtimaan rajan merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja elämän eri tilanteissa. Miten rajoja luodaan, siirretään tai puretaan? Omien rajojen asettaminen on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina muun muassa Me Too -liikkeen ansiosta.
Carl Axel Gottlund itse oli laaja-alaisesti, jopa rajattomasti, maailmasta ja elämästä kiinnostunut. Gottlund keräsi ja tutki kiviä, hyönteisiä, kasveja, runoja ja kansanperinnettä. Hän soitti viulua ja huilua, ja merkitsi talteen viitisenkymmentä juvalaista kansansävelmää. Suomen kirjakieltä kehitettäessä hän muiden suomenmielisten mukana loi myös uusia sanoja suomen kieleen. Hänen kehittämiään sanoja ovat muiden muassa kansalainen, kirjasto ja suomentaa.
Sen lisäksi, että Gottlund oli aktiivinen monella elämänalalla, liikkui hän myös vaivattomasti sosiaalisesti eri tasoilla: hänellä oli yhteyksiä kaiken säätyisiin ihmisiin, mikä ei ollut tavallista 1800-luvun Suomessa. Gottlund oli rajojen ylittäjä ja monipuolinen uudistaja. Hän kuitenkin joutui usein kahnauksiin aikalaistensa kanssa. Häntä onkin sanottu ikuiseksi kakkoseksi.
Runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Viime vuosina kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.
Gottlund-runokilpailua 2024 on tukenut Juvan Kulttuuri ry.
Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto@juva.fi
Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu.
Kilpailuissa palkitut:
Vuonna 2023 ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin Muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin erityisesti eri värejä ja niiden ainesosia kuvaavia koodeja hyödyntäen.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.
Vuoden 2022 voittajarunon Sininen koira joka haistoi keltaisen on kirjoittanut Oona Loman Tampereelta. Hän saa säilytettäväkseen Gottlundin pysti -kiertopalkinnon vuoden ajaksi sekä nimensä sen jalustaan.
Toisena palkittiin Maria Kivelä Juvalta haikumuotoisella runollaan. Kolmas sija jaettiin kahdelle osanottajalle: helsinkiläiselle Satu Fellmanille (Vitsaus I Lapsi riehuu kastejuhlassa) ja järvenpäälaiselle Eija Tuomelalle (Vitsaus). Kilpailun vierailevana päätuomarina toimi tänä vuonna Jonna Nummela, joka tunnetaan lavarunoilija Nihkeänä Akkana.
Vuoden 2021 voitti Irina Leinon Wishbone. Toiseksi sijoittui Paula Salonen runollaan ensimmäinen. Kolmanneksi sijoittui Ilkka Tahvanainen runolla: Kannan huonosti liikkuvan naisen.
Kilpailun vierailevana tuomarina toimi runoilija Jyrki Heikkinen, joka on pitkän linjan savolaissurrealisti. Heikkinen on julkaissut useita sarjakuva-albumeita ja hänen sarjakuviaan on ilmestynyt pienlehdissä. Esikoisrunokokoelma Riemupolitiikan hautajaiset ilmestyi vuonna 1984.
Vuoden 2020 voittaja oli Inkeri Pohjola: Tina-Buddhan ja Kentaurin Pidot – Suden ja Purjeen välissä. Toinen palkinto Aino-Kaisa Koistinen ja kolmanneksi sijoittui Johanna Hartikainen: Juhlatuulella. Seitsemännen Gottlund-runokilpailun teemana oli pidot. Vuonna 2020 kolmen parhaan palkitun lisäksi huomioitiin ansioinut kirjoittaja Gottlundin päreellä. Ensimmäisen Gottlundin päreen sai Vanilja Kurki. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi kirjailija Heli Slunga. Slungalta on julkaistu neljä runokokoelmaa sekä romaani (yhdessä Jaana Seppäsen kanssa). 2013 hänen runoteoksensa Orjan kirja oli YLE:n Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana. Slunga kuuluu Kaaoskoneisto-runokabareeryhmään.
Vuoden 2019 voitti Riitta Salke runolla "Suviyön litografia". Toiseksi kilpailussa sijoittui Inkeri Pohjola runolla "Varvas kiveen osuu". Kolmannelle sijalle ylsi Eija Sammallahti runollaan "Kivikova kauppamies". Runokilpailun teemana oli KIVEÄ. Kilpailuun osallistui yhteensä 105 nimimerkkiä yli 250 runolla. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi varkautelainen runoilija ja novellisti Sinikka Tirkkonen. Tirkkonen on saanut esimerkiksi Runeberg-palkinnon ja Kirjallisuuden valtionpalkinnon. Lisää kilpailusta voit lukea painamalla tästä.
Vuoden 2018 voittaja oli Sakari Lipasti runolla "Metron manaus". Toiseksi sijoittui Eija Mustonen runollaan "Kyyn kesytys". Kolmannelle sijalle ylsi Suvi Nurmi "Tahdonvoiman ja tarkoituksen kutsu". Loitsu aiheena innoitti. Runoja kisaan tuli yli kolme sataa, kirjoittajia oli 120. Gottlund-runokilpailua 2018 tuki Juvan kulttuuri ry. Kilpailun vierailevana tuomarina toimi runoilija-kustantaja Daniil Kozlov, joka julkaisee runoilijanimellä Susinukke Kosola.
Vuoden 2017 voittaja oli Tuula Maija Vigman kolmen runon sarjallaan "Antautua kaamokselle". Toiselle sijalle tuli Jaana Viljakainen runollaan "Tietty määrä julmuutta on hyväksi". Kolmanneksi sijoittui Raija Pehkonen runolla "Pärjätä". Moninkertaisen juhlavuoden – Suomi 100 vuotta ja Juva 575 vuotta – kunniaksi kilpailun teemaksi valittiin Sisukas ja seksikäs Suomi. Kilvan vaativa aihe romahdutti osallistujamäärän. Seitsemän rohkeaa uskalsi tarttua aiheeseen ja lähetti raadin arvioitavaksi 17 runoa. Tuomareina toimivat kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, lehtori Marja-Liisa Happonen ja kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori.
Vuoden 2016 runokilpailun voitti runokilpailun veteraani Markku Huhta runollaan ”Kengät”. Toiseksi sijoittui Eeva Ikonen runollaan ”Mihin kurja kulkeneisin” ja kolmanneksi Maria Kivelä runolla ”Vaeltajan värssyt. Haikuja”. Vuoden 2016 runokilpailun teemaksi valittiin matka. Vaeltajan värssyt kiinnostivat aiheena kirjoittajia. Gottlund-runokilpailuun osallistui 40 sanankäyttäjää. Kilpailun raadissa olivat kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, FK Marja-Liisa Happonen ja FK Vuokko Viljanen.
Vuonna 2015 runokilpailun voitti Markku Huhta runollaan "Melba". Toisella sijalla oli Jaana Viljakainen ja kolmantena Pentti Tynkkynen. Yleisön pyynnöstä vuoden 2014 teema Eroottiset runot ja lemmenlaulut toistettiin uudelleen. Kilpailun raadissa ja järjestäjinä jatkoivat kulttuurisihteeri emerita Leena Orro, FK Marja-Liisa Happonen ja kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori.
Vuonna 2014 runokilpailun voitti Sari Maanhalla runollaan "Laulu kasteen ja madon nostattamiseksi". Toiseksi tuli Markku Huhta runollaan "Paino nousee, älä kerro äireelle, namistelua. Kolmanneksi tuli Reijo Cederlöf runollaan "Kun kosketukseni suli sinuun, sinun luusi lävistää minut".
Ensimmäisen Gottlund-runokilpailun teemaksi valittiin Eroottiset runot ja lemmenlaulut. Kilpailun suosio yllätti, 52 osanottajaa osallistui kilpailuun. Kussakin kuoressa oli 1-3 runoa. Kilpailun järjestäjinä ja tuomaristossa toimivat ensimmäisenä vuonna Leena Orro, lehtori Marja-Liisa Happonen ja kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuori.
Koe Gottlundin tupa sekä tutustu Gottlundin mukaan nimettyihin luonto- ja kulttuuripolkuihin.