Paattimäet elävät unelmaansa Juvalla – ”Maalle muutto on ollut parasta ikinä”

Henna ja Mikko Paattimäen elämä muuttui kertaheitolla, kun he päättivät muuttaa pääkaupungin sykkeestä Juvan maaseudulle. Maalle muutto oli heille suuri harppaus, mutta se osoittautui heidän elämänsä parhaaksi päätökseksi. Nyt he elävät unelmaansa luonnon keskellä, omassa rauhassaan, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella.

Elettiin vuotta 2011, kun Mikko Paattimäki kosi puolisoaan Hennaa. Pariskunta asui pääkaupunkiseudulla, ja ravihevosia harrastavan Hennan toive oli, että jos naimisiin mennään, niin hän haluaa hevosensa omaan pihaan. Mikko otti asian kaikella vakavuudella.

– Aloimme etsiä omaa paikkaa lähinnä Jyväskylä-Turku-akselilta. Mutta kun kävimme auttamassa erästä tuttavaamme hänen ravihevostensa kanssa Juvalla, alkoi hänen naapurissaan oleva vanha hirsitalo yhtäkkiä kiinnostaa, Henna kertoo.

Uusi elämä Juvalla

Juvalla vierailusta ei mennyt kuin pari kuukautta, kun Suur-Savon Osuuspankista avautui työpaikka, jota Mikko päätti hakea. Hän sai kuin saikin työpaikan, joten perhe pakkasi kimpsut ja kampsut ja muutti Juvalle. Kaikki tapahtui pikaisella aikataululla. Kumpikaan ei tiennyt Juvasta ennestään mitään, ja naapuri oli ainut tuttu ihminen koko kunnassa.

– Loikkasimme kertaheitolla melkein 300 kilometrin päähän täysin maalle ränsistyneeseen taloon viisivuotiaan lapsen kanssa, ilman tukiverkostoja. Ajattelimme vain, että kyllä me selviämme ja pärjätään. Ja niin ollaan pärjätty. Maalle muutto on ollut parasta ikinä, Henna kertoo hymyillen.

Parin vuoden vuokralla asumisen jälkeen Paattimäet ostivat hirsitalon omakseen. Pariskunta on pikkuhiljaa vuosien saatossa remontoinut koko talon lattiasta kattoon, ja niin myös vuonna 1918 rakennettu hirsitalo sai uusien asukkaiden myötä uuden elämän.

Maalle muutto avasi uuden maailman

Henna ja Mikko ovat asuneet nyt Juvan Karkeamaalla nyt 14 vuotta. Tytär Enni on muuttanut jo omilleen Juvan kirkonkylälle. Vipinää elämään tuovat koirat Massi ja Milli, kaksi omaa hevosta ja kaksi hoitohevosta sekä kissa.

– Kun muutimme tänne, eivät meidän läheiset uskoneet ollenkaan tähän juttuun. He epäilivät, että tulemme maitojunalla takaisin, kun syyspimeät alkavat. Mutta kaikki on mennyt niin hyvin, kuin vain voi, Mikko hymyilee.

Toki kaupungissa asuneille Mikolle ja Hennalle maalle muutto vaati paljon uuden opettelua.

– Kaikki polttopuiden tekemisestä ja uunin sytyttämisestä lähtien opeteltiin alusta lähtien, Mikko selvittää.

Maaseudulla asumisen parhaat puolet konkretisoituivat kuitenkin nopeasti. Henna ja Mikko muistavat sen syyskuisen illan, kun Mikko tuli töistä kotiin.

– Katsoin, kun aurinko laski tuonne pellolle. Salkut tipahtivat maahan ja katsoin vain haltioituneena tätä maisemaa. Mietin, että miten syksyinen luonto voi olla näin kaunista, Mikko kertoo.

Henna iloitsee vuodenaikojen vaihtelusta, jota ei kaupungissa asuessa kunnolla edes huomannut.

– Tämä luonnon ja vuodenaikojen rikkaus ja luonnonilmiöt ovat aivan uskomattomia. Revontulet paukkuvat ja tähtitaivas on ihan huikea. Se on aivan toista, kuin kaupungin keltaiset katuvalot.

Yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta

Maalle muutto on ollut koko perheelle mieluinen elämänmuutos. Tytär Enni sai kasvaa turvallisessa ympäristössä, luonto tuli osaksi jokapäiväistä elämää, ja elämä perusasioiden äärellä tuntui niin psyykkisenä kuin fyysisenä hyvänolon tunteena.

– Kun asuimme kaupungissa, niin hirveällä kiireellä haettiin lapsi päiväkodista, käytiin kaupassa, tehtiin ruokaa ja käytiin pihalla. Sitten katsoimme illan Muumeja telkkarista neljän seinän sisällä. Täällä Juvalla me ollaan ulkona ja touhutaan. Meidän elämästä on tullut täällä niin henkisesti kuin fyysisesti paljon parempaa, Henna kuvailee.

Paattimäet haluavat myös kiittää kyläläisiä, jotka ottivat perheen avosylin vastaan ja auttavat aina tarvittaessa.

– Täällä on edelleen auttamisen kulttuuria, vieraanvaraisuutta, naapurirakkautta ja paljon yhteisöllisyyttä, Mikko kiittelee.

Tietynlainen yhteisöllisyys ja turvallisuuden tunne ovat konkretisoituneet myös tytär Ennin kautta.

– Olemme huomanneet, että täällä Juvalla kaikki 14-21-vuotiaat tytöt ja pojat ovat kuin samaa perhettä. On aivan ihanaa, kun ei ole kiusaamista eikä syrjintää.

Työt sujuvat maaseudullakin

Henna ja Mikko törmäävät usein ennakkoluuloihin, joiden mukaan pienellä paikkakunnalla ei olisi työpaikkoja.

– Kaupunkilaiset ajattelevat, ettei esimerkiksi Juvalla voi työllistyä, mutta asia on juuri päinvastoin. Etelä-Savo tarjoaa monenlaisia työllistymismahdollisuuksia, Henna tietää.

Etätyöskentelyn yleistyminen on lisäksi laajentanut työelämän mahdollisuuksia. Paattimäet tekevät osan töistään kotoa käsin ja samalla nauttivat maaseudun rauhasta. Töissä käyminen kauempanakaan muutamana päivänä viikossa ei ole ongelma.

– Täältä ajaa 40 minuutissa mihin vain. Tuttavat asuvat Hyvinkäällä ja käyvät Espoossa töissä autolla. Se on ihan hirveää touhua. Täällä autolla ajaessa tuntuu, kuin tuo valtatie olisi tehty minua varten, Mikko nauraa.

Unelmat toteutuvat, kun uskaltaa lähteä

Paattimäet haluavat rohkaista muitakin kokeilemaan maalle muuttoa ja kokemaan sen hyvän olon ja turvallisuuden tunteen, jonka Juva on heille tarjonnut.

– Voisimme suositella Juvalle muuttoa ihan kenelle vain. Asumisen hintaero on ihan älytön, kun vertaa Juvaa ja vaikka pääkaupunkiseutua, Mikko toteaa.

Hän muistuttaa, ettei Juvalle muutto välttämättä tarkoita sitä, että tarvitsisi muuttaa syrjäseudulle.

– Juvallekin voi muuttaa huippupalveluiden äärelle erittäin turvalliseen, luonnonläheiseen ja rauhalliseen ympäristöön. Arvostan todella paljon sitä, kuinka paljon Juvan kunta on satsannut palveluihin, harrastusmahdollisuuksiin ja koulukampukseen.

Maalle muutto on ollut Paattimäille arvovalinta, jota he eivät ole päivääkään katuneet.

– Jos asuisimme kahdestaan rivitalokaksiossa, voisimme lennellä maailmalle viikonlopuksi ja syödä hienoissa ravintoloissa. Mutta elämisen ja olemisen rauha ja vapaus, luontoyhteys ja vastapaino arjen hektisyydelle on isot tekijät, jonka vuoksi elämme mieluummin täällä, meidän omassa Narniassa, jossa sielu lepää.

Teksti ja kuvat Mari-Anna Rossi 

Tämä asukastarina on toteutettu Joutuin, juurruin ja juutuin Juvalle -hankkeessa.