Haasteista huolimatta Juvalla katse on eteenpäin

Juvalla päättäjät ja johtavat viranhaltijat käsittelivät vuoden 2024 talousarvioesityksen rakentavassa hengessä. Vaikka esitys on alijäämäinen, kunta investoi merkittävästi tulevina vuosina. Kunnan järjestämät palvelut pyritään säilyttämään. Ensisijaisesti talouden tasapainottamista haetaan tulojen kasvattamisella.

Vuoden 2023 alusta aloittivat hyvinvointialueet. Vuonna 2025 on vuorossa toinen jättiuudistus, kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi. Muutokset näkyvät kunnissa tänä vuonna ja tulevina taloussuunnitelmavuosina 2024–2026.

Kunnan veroprosentti vuodelle 2024 on 8,1. Se on samaa tasoa kuin vuonna 2023, mutta se on pyöristetty lain vaatimalla tavalla kymmenesosaan. Verotulot laskevat 4,27 prosentin verrattuna vuoden 2023 talousarvioon. Vuodelle 2024 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan talousarvioesityksessä 7,6 miljoonaa euroa. Yhteensä verotuloja arvioidaan saatavan 11,1 miljoonaa euroa.

– Verotulot ovat vajaa puoli miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2023 talousarviossa. Ensisijaisena talouden tasapainottamisen tavoitteena on tulojen kasvattaminen myös verotulojen osalta, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen (kesk.).

Valtionosuuksien ennakoidaan olevan vuonna 2024 noin 3,5 miljoonaa euroa. Osuuksien määrä on 451 500 euroa (11,49 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2023.

– Vuosi 2024 on toinen vuosi suuren hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Pitkällä tähtäyksellä uudistus helpottaa kunnan talouden hallintaa, koska aiemmin epävarmat sote-kustannukset eivät ole enää kuntien vastuulla. Uudistuksen vaikutukset kuitenkin heijastuvat valtionosuuksien kautta kuntaan vielä vuosina 2025 ja 2026, kertoo kunnanjohtaja Mervi Simoska.

Valtionvarainministeriö tarkensi valtionosuuslaskelmia vielä talousarvion valmistelun viime metreillä. Lopulliset valtionosuuslaskelmat selviävät vasta marraskuun 2023 lopulla vuoden 2024 osalta. Päätösten vaikutukset tuleviin vuosiin tarkentuvat aikanaan.

– Viimeisimpien käänteiden valossa vaikuttaa siltä, että kunnan talousarvion alijäämä on noin 1,6 miljoonaa euroa, Jaakko Hänninen toteaa.

Simoska pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausta kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisesta viedään eteenpäin.

– Hyvinvointialueiden myötä esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän alkuperäinen tarkoitus ei enää toimi. Meillä on kuntia, jotka joutuvat maksamaan valtiolle siitä, että saavat järjestää lakisääteisiä palveluita, vaikka niiden talous on jo heikossa kunnossa, kuten Pertunmaalla tai Kouvolassa. On hyvä, että kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen nimeämä uudistamistyöryhmä on käynnistänyt työnsä, sillä tarve uudistamiselle on suuri, Simoska sanoo.

Kiinteistöveroprosentit säilyvät vuonna 2024 ennallaan, mutta uusina veroluokkina kerätään yleistä maapohjan veroa sekä voimalaitosveroa. Kiinteistöverojen osuus verotuloista on arvion mukaan 1,9 miljoonaa euroa ja yhteisöverojen 1,7 miljoonaa euroa.

Suuri investointitaso

Kunnalla on edessään vielä kaksi suurempaa investointivuotta, kun jätevesipuhdistamo toteutetaan. Jätevedenpuhdistamo on suunnitelmakauden suurin investointi. Seuraavien kolmen vuoden aikana puhdistamon rakentamiseen kuluu 6,1 miljoonaa euroa, joista ensi vuonna 2,9 miljoonaa.

Vuoden 2024 nettoinvestointien arvioidaan olevan 4,6 miljoonaa euroa. Ensi vuonna nettoinvestoinnit ylittävät poistot. Kunnan lainasalkun suojausaste eli kiinteä korkoisten lainojen osuus on 56 prosenttia. Markkinat ennustavat seuraavalle parille-kolmelle vuodelle lyhyiden korkojen korkotasoksi noin kolmea prosenttia.

– Korkojen merkittävä nousu vaikutti Martti Talvela -kampuksen leasing-kuluihin. Kampuksen kulut ovat 1,045 miljoonaa euroa. Toinen huomattava muutos on henkilöstömenojen kasvu reilulla 400 000 eurolla, mikä johtuu virka- ja työehtosopimusten mukaisista korotuksista, huomauttaa Jaakko Hänninen.

Talousarvioesitys päätyy noin 641 tuhannen euron vuosikatteeseen, mikä ei kata kunnan vuotuisia poistoja. Kunta ottaa lisää lainaa noin neljä miljoonaa euroa erityisesti investointien toteuttamiseen.

Juvan kunnan toimintakate on vuonna -14,9 miljoonaa euroa. Tulevan vuoden toimintakate on 7,55 prosenttia heikompi kuin vuoden 2023 talousarviossa. Talousarvioesityksen mukaan kunnan toimintakulut kasvavat vuoden 2023 talousarviosta 6,36 prosenttia ja toimintatuotot 3,22 prosenttia.

Käyttötalouden kunnan suurin toimiala on sivistystoimi 12,4 miljoonan euron toimintakatteellaan. Toimialan toimintakatetta rasittavat erityisesti koulukampuksen leasing-sopimuksen korkokulujen kasvaminen. Kunnan henkilöstömenoihin on budjetoitu 8,6 miljoonaa euroa. Summassa on huomioitu sopimuskauden mukainen 3,0 prosentin korotus.

– Tavoitteeksi on kirjattu talouden saaminen tasapainoon suunnitelmakauden 2024–2026 aikana. Tilanteesta on yhtenäinen näkemys kunnan johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken, kertoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen (kesk.).

– Talousarvioesitys käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa. Esitys aiheuttaa varmasti keskustelua, mutta on oletettavaa, että se lopulta hyväksytään yksimielisesti. Erinomainen asia on se, ettei supistuksia tehdä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella, sanoo kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Ari Rautio (sd.).

Lisätietoja

hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen, puh. 040 508 3783, jaakko.hanninen@suursaimaa.com

kunnanjohtaja Mervi Simoska, puh. 0400 136 202, mervi.simoska@juva.fi

valtuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen, puh. 0400 255 199, elisa.hanninen@juva.fi

valtuuston varapuheenjohtaja Ari Rautio, puh. 040 527 1667, ari.rautio@pp1.inet.fi