Juvan kunnanvaltuusto hyväksyi lievästi ylijäämäisen talousarvion, jossa kunnan talous on saatu tasapainoon. Tasapainoinen talous varmistaa turvallisen, viihtyisän ja ennen kaikkea itsenäisen kunnan.
  • 09.12.2024
  • Kuntainfo, Juvan kunta

​Tulevaisuuden tekoja tehdään yhdessä

Juvan kunnanvaltuusto hyväksyi lievästi ylijäämäisen talousarvion, jossa kunnan talous on saatu tasapainoon. Tasapainoinen talous varmistaa turvallisen, viihtyisän ja ennen kaikkea itsenäisen kunnan.

Juvan kunnalla oli viime vuonna edessään haaste: 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvio, miljoonainvestointeja, tiedossa olevia muutoksia ja sitä kautta lisäkuluja muun muassa uuden seudullisen työllisyysalueen perustamisessa. Haasteeseen kuitenkin tartuttiin rivakasti perustamalla keväällä 2024 taloustyöryhmä, jonka tavoite oli saada kunnan talous tasapainoon.

– Karsimme yhdessä rönsyjä, joiden avulla saimme käsiteltäväksi ylijäämäisen talousarvion. Verorahoilla toteutetaan kuntalaisten arkea suoraan parantavia palveluja ja hankkeita, ja Juvalla näitä on monipuolisesti tarjolla, kiittää Juvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen (kesk.).

Vuodelle 2025 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan talousarvioesityksessä 9,1 miljoonaa euroa. Yhteensä verotuloja arvioidaan saatavan 12,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien ennakoidaan olevan vuonna 2025 noin 4 miljoonaa euroa. Osuuksien määrä on noin 2 prosenttia eli yli 80 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa. Juvan kunnan talousarvion ylijäämä on vajaa 300 000 euroa.

– Tuleva talousarvio on tiukin, mitä valtuuston puheenjohtajuuteni aikana on tehty. Tekeminen ei kuitenkaan tuntunut hankalalta, sillä toimintamme on yhteiskykyistä, jämäkkää ja rauhallista. Näiden lukujen kanssa uusi valtuusto pääsee ensi kesänä aloittamaan työt. Talousarvio on napakka ja realistinen, mutta kyllä sen kanssa pärjää. Meillä on onneksi kaikilla sama strategianmukainen päämäärä: Meidän Juva on onnellisten yhteisö, sanoo Hänninen. Ensi vuoden talousarvio Hännisen ja nykyisen valtuuston viimeinen talousarvio.

Kunnalla on edessään vielä yksi suurempi investointivuosi, jonka jälkeen palataan normaaliin investointitahtiin sekä tähytään uusiin kehittämistoimiin. Vuonna 2025 nettoinvestointien määrä arvioidaan olevan noin 5,8 miljoonaa euroa. Investointien määrä ylittää poistot. Vuosikatetta kertyy talousarvioesityksen mukaan noin 2,1 miljoonaa euroa ja se kattaa poistot. Kunta ottaa lisää lainaa noin 3,6 miljoonaa euroa erityisesti investointien toteuttamiseen.

– Verorahoilla rakennetaan tulevaisuutta ja luodaan hyvinvointia kaikille, erityisesti heille, jotka eniten tarvitsevat tukea. Jokainen maksettu euro jää kiertoon ja hyödyttää koko kuntaa. Seuraavaksi pysäytetään kunnan väkiluvun väheneminen, linjaa valtuuston varapuheenjohtaja Ari Rautio (sd.).

Infograafi, jossa Juva lukuina vuonna 2025

Kokoaan paremmat palvelut – panostusta erityisesti hyvinvointiin ja nuoriin

Kunnan tehtävä on paitsi toteuttaa lakisääteisiä palveluita, varmistaa päivittäin kuntalaisen hyvinvointi, turvallisuus ja viihtyisyys. Esimerkiksi kaavoitus, tieverkoston ylläpito ja puhtaan veden saatavuus ovat itsestäänselvyyksiä, joita verorahoilla katetaan.

– Juva on panostanut vahvasti varsinkin liikuntaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tutkimustenkin mukaan tiedetään, että jokainen liikuntaan sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi kampuksen pihalla hyvä lähiliikuntapaikka, joka on kaikkien vapaassa käytössä. Meiltä löytyy myös maltillisesti hinnoiteltu uimahalli. Seuraavaksi on aika siirtää katseet kulttuurikentän kehittämiseen, sillä kulttuuri on juvalaisten tärkeintä pääomaa ja merkittävä vetovoimatekijä, sanoo valtuuston 2. varapuheenjohtaja Ville-Pekka Kuusisto (kok.).

Juvalla jokainen lapsi ja nuori saa eväitä elämäänsä varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen ja lukion kautta. Varhaiskasvatus kustantaa 18 350 euroa per lapsi. Esi- ja peruskoulutus noin 14 400 euroa oppilaalta. Lukio-opetus maksaa noin 16 900 euroa per opiskelija.

– Meillä on Etelä-Savon liikunnan kanssa toteutettava yhteinen urheiluakatemia, jossa urheilua tosissaan harrastavat nuoret saavat yksiköityä ohjausta koulupäivien aikana. Akatemiaan osallistuu tällä hetkellä yläkoulusta ja lukiosta noin 15 nuorta. Lisäksi lukiolaisille tarjotaan yliopistotasoista koulutusta Mikkelin kesäyliopiston kursseina. Nämä seitsemän kurssia on räätälöity juvalaisille. Taiteen perusopetuksesta maksetaan Mikkelin musiikkiopistolle noin 40 oppilaspaikan verran eli vajaat 40 tuhatta euroa vuodessa, listaa sivistysjohtaja Velimatti Salmi nuorille suunnattuja mahdollisuuksia.

Jokainen juvalainen maksaa esimerkiksi Vesiliikuntakeskus Sampolasta 113 euroa vuodessa, kirjastosta 68 euroa ja muista kulttuuripalveluista kuten museosta 36 euroa vuodessa. Liikuntapaikkojen, kuten uusitun urheilukentän ja frisbeeradan, vuosittainen maksu per kuntalainen on 102 euroa. Nuorisopalveluista juvalaiset maksavat vuodessa 30 euroa.

– Meillä toimii harrastamisen Juvan malli, jossa tarjotaan noin kymmentä erilaista kerhoa koululaisille, joihin lapset saavat osallistua maksutta. Kampuksella on myös Liikkuva koulu -hanke, jonka tarkoitus on lisätä oppilaiden koulupäivien aikaista liikuntaa. On myös harvinaista, että näistä kerhoista kunta tarjoaa kyydin kotiin, sanoo Salmi.

Kehityshankkeista virtaa elinvoimatyöhön

Kunnan vastuulle tulee vuoden 2025 alusta kaksi merkittävää uutta lakisääteistä tehtävää, joilla on suora vaikutus kunnan elinvoimaan. Työllisyydenhoidon tehtävät hoidetaan osana Mikkelin seudun työvoimapalvelualuetta. Uuden kotouttamislain mukaiset tehtävät hoidetaan pääosin omin voimin. Molempiin uudistuksiin on valmistauduttu pitkin kuluvaa vuotta.

Juvan kunnalla on menossa myös useita kehityshankkeita. Esimerkiksi Kestävä Kylmäpuro -hankkeessa rakennetaan Kylmäpuron uuden teollisuusalueen infraa ja mahdollistetaan siten vastuullisen yritystoiminnan alue. Hankkeelle on saatu EU:n JTF- rahoitusta 930 tuhatta euroa, mikä on 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hanke kestää vuoden 2025 loppuun saakka.

– Elinvoima on keskiössä, kun mietimme tulevaisuuden menestystä. Työpaikkojen ja yritysten menestymisellä luodaan vankka pohja kasvulle ja hyvinvoinnille. Työtä syntyy, kun on yrityksiä, jotka työllistävät, sanoo Kuusisto.

Joutuin, juutuin ja juurruin Juvalle -hankkeessa kehitetään Juvan kunnan elinvoimaa palvelumuotoilun kautta. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa kuntaan muuttavien määrää, parantaa osaajien saatavuutta ja lisätä kunnan elinvoimaa. Hankkeessa luodaan SuJUVA arki -konsepti kuntaan muuttaville, kootaan asumisen palvelupaketti niin vuokra- kuin omistusasujille, toteutetaan kampanja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja integroidaan muuttajia paikallisiin yhdistyksiin, seuroihin ja yhteisöihin.

Erilaisin kehityshankkein on myös tuettu kunnan nuorisotoimintaa viimeiset kolme vuotta. Esimerkiksi Nuokkari ja Mininuokkari toimivat joka viikko ja niissä on parhaimmillaan ollut yli 50 lasta kerrallaan paikalla. Parhaillaan on menossa myös uuden nuoriso-ohjaajan rekrytointi.

– Kokonaisvaltainen kehitystyö on menossa joka hetki. Suuressa kuvassa kunnan elinvoimatyötä ohjaa maaliskuussa 2024 hyväksytty elinvoimaohjelma, summaa Hänninen.

Valtuustoaloitteissa ilmastonmuutoksen sopeutumista ja metsäleikkipuisto

Juvan vihreä valtuustoryhmän Maria Kivelä jätti valtuustoaloitteen ilmastonmuutoksen sopeutumisen hankkeesta. Aloitteen mukaan tämä vuosi on jälleen ollut maapallon mittaushistorian lämpimin. Ennakoimattomuus lisääntyy, ja varautumisen merkitys kasvaa. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Juvan kunta käynnistää kunnan strategian ja ilmasto-ohjelman mukaisesti hankkeen, jossa kartoitetaan kuntaan ja kuntalaisin kohdistuvat riskit sekä laaditaan konkreettinen suunnitelma niihin sopeutumiseksi. Samalla alettaisiin toteuttaa johdonmukaisesti kunnan ilmasto-ohjelmaa.

Aloitteen mukaan suurimmat ihmishenkiin kohdistuvat riskit ovat hellekuolleisuus ja eläinvälitteiset taudit. Kunnan tärkeimpiä toimialoja ja elinvoimaa taas haittaavat lisääntyvät sään ääri-ilmiöt: pahenevat kuivuusjaksot, rankkasateet ja tulvat, talvimyrskyt roudan vähentyessä, vieraslajit sekä kasvitaudit ja tuholaiset. On hyvä myös ymmärtää, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa kunnassa toimiviin maa- ja metsätalousyrityksiin. Aloitteessa muistutetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin hankkeisiin on myös saatavilla myös monipuolisesti erilaisia rahoituksia.

Aloitteessa todetaan, että kunnan olisi syytä varautua näihin riskitekijöihin ja sopeutua muutokseen suunnitelmallisesti. Sopeutumiskeinoina aloitteessa mainitaan esimerkiksi se, että kunnan ikääntyvä väestö on paahteelle erityisen altis, ja hellepäivinä kylänraitilla liikkuminen on senioreille jo nyt tukalaa. Lämpösaarekeilmiötä saadaan hallittua lisäämällä Juvantien latvuspeitteisyyttä, jolloin kävellen liikkuvat kuntalaiset pääsisivät tulevaisuudessa Hildurilta kampukselle saakka puiden viilentävässä varjossa. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäksi saataisiin kohennettua kirkonkylän viihtyisyyttä ja hulevesien hallintaa. Kaupunkivihreä tulisi nähdä osana kunnan kriittistä infrastruktuuria, ja sen lisääminen olisi linjassa Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden kanssa, joihin Juvan kunta on sitoutunut.

Aila Asikainen (kd.) esitti Juvan kristillisdemokraattien, Juvan työväenyhdistyksen ja Juvan vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteessa, että Juvalle on rakennettava metsäleikkipuisto. Aloitteen mukaan päiväkotiryhmät tekevät kohtuullisen usein retkiä keskustan muille leikkialueille ja nämä retket ovat lapsista erittäin mieluisia. Aloitteessa esitetään, että kunta selvittää, voiko läheltä päiväkotia löytyä paikkaa metsäleikkipuistolle tai leikkialueelle, jossa olisi metsää ja luontoa. Puut ja pensaat varjostavat leikkijöitä sekä inspiroivat ihan erilaisiin leikkeihin kuin rakennettu piha. Tutkimuksissa on myös todettu, että lasten terveydelle on hyväksi, jos he saavat leikkiessään olla kosketuksissa luontoon ja maaperään.

Aloitteen mukaan metsäleikkipuisto löytyy jo esimerkiksi Mäntyharjulta ja Kangasnimelle on sellainen tekeillä. Metsäleikkipuisto palvelisi lapsiperheitä heidän vapaa-ajallaan ja mahdollisesti myös matkailijoita.

Vuoden yrittäjäpalkinnot jaettiin

Valtuuston kokouksessa myös kukitettiin ja palkittiin vuoden yritys ja vuoden nuori yrittäjä. Vuoden 2024 yritys on vahvaa valtakunnallista kasvua hakeva Elegian Oy, jonka yrittäjänä toimii Jenni-Mari Penttinen. Viimeisin liiketoimintakauppa toteutui vuoden 2024 aikana, jolloin Mikkelin Yrityspalvelu Oy:n liiketoiminta siirtyi Elegianille.

Yrityksellä on nyt toimipisteet Juvalla, Jyväskylässä, Puumalassa ja Mikkelissä. Elegian on paitsi valittu mukaan myynnin ja markkinoinnin Kasvu Open -ohjelmaan vuonna 2023, se on myös yksi Juvan suurimpia yhteisöveron maksajia. Yrittäjä Jenni-Mari Penttinen on monipuolinen osaaja ja yritysammattilainen, joka panostaa yrityksen kehittämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Vuoden yrittäjän valitsee yhteistyössä Juvan kunta ja Juvan Yrittäjät ry.

Vuoden nuori yrittäjä 2024 on Riku Munnukka. Vuoden nuoren yrittäjän valitsee Juvan Yrittäjät ry. Valinnassa kiinnitettiin huomiota yrittäjän ansioihin toimialallaan, innovatiivisuuteen sekä yrittäjäasenteeseen. Munnukka on toiminut RM-tietotekniikan palveluiden yrittäjänä jo 11 vuotta. Raati kiittää, että Munnukka on tehnyt merkittävää työtä Juvan kunnan markkinoinnin eteen omalla tuote- ja palveluvalikoimalla sekä kunnan yhteistyökumppanina.

Munnukalla on kivijalkamyymälä Juvan kunnan taajamakeskustassa, mikä tukee keskusta-alueen elinvoimaisuutta.

Yrityksen palveluvalikoima on laaja ja se kehittyy koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Munnukka on myös huomioinut palveluvalikoimassaan digitaalisoituvan ympäristön tuomat haasteet tarjoamalla tukea sekä tietotekniikan että laiteasennusten parissa. Palvelut ovat helposti saavutettavissa niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin.

Lisätietoja

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen,
puh. 0400 255 199, elisa.hanninen@juva.fi

Kunnanjohtaja Mervi Simoska,
puh. 0400 136 202, mervi.simoska@juva.fi